Lystikkälä · suuralue
Kehraamo sijaitsee Kaarisillan koillispuolella Länsikankaan ja Myllyjen välissä. Se on Lystikkälän taide-, media- ja koulutuselämän keskeinen suuralue sekä tärkeä välietappi itsenäisen kulttuurin ja kaupungin kansainvälisen viihdeteollisuuden välillä.
Alueen yleiskuva
Kehraamo ei ole yhtenäinen kampus eikä pelkkä uudistettu tehdasalue. Sen kaupunkikuvaan kuuluvat punatiiliset teollisuusrakennukset, sotienjälkeiset tuotantohallit, yliopistokorttelit, opiskelija-asunnot, vanhat vuokratalot, tiiviit uudiskorttelit ja Myllyjä kohti muuttuva kaupallisempi rakennuskanta.
Kehraamon kehitys
Alueen nimi juontuu 1800-luvun lopulla toimintansa aloittaneesta Lystikkälän Kehruu- ja Kutomatehtaasta. Tehtaan ympärille kasvoi kirjapainojen, verstaiden, varastojen ja muun kevyen teollisuuden vyöhyke, jota rautatie ja omat lastausraiteet palvelivat.
Tekstiiliteollisuuden supistuminen alkoi 1970-luvulla. Muutos ei tapahtunut yhdellä tehdassululla: osa rakennuksista tyhjeni samalla, kun toisissa tuotanto jatkui. Vapautuviin tiloihin muutti 1980-luvulta lähtien taiteilijoita, bändejä, työpajoja ja pieniä yrityksiä.
Kaupunki ja yliopisto aloittivat rakennusten vaiheittaisen kunnostamisen 1990-luvulla. Viimeiset varsinaiset tekstiiliteollisuuden toiminnot poistuivat vasta uuden käytön jo vakiinnuttua. Tämän vuoksi Kehraamossa on edelleen eri tavoin kunnostettuja rakennuksia, vaihtelevia vuokratasoja ja keskenään hyvin erilaisia käyttäjiä.
Suuralueen rakenne
Vanha Kehraamo on suuralueen historiallinen ja kulttuurinen sydän. Sen keskellä sijaitsevat Kehraamon tehdaspihat, klubit, työhuoneet, näyttelytilat ja pienet tuotannot. Alueella käydään jatkuvaa keskustelua rakennusten suojelusta ja kohtuuhintaisten työtilojen säilymisestä.
Kutomäki yhdistää Lystikkälän yliopiston luovien alojen kampuksen, opiskelija-asumisen, vanhat vuokratalot ja tavalliset asuinkorttelit. Se on Kehraamon sosiaalisesti kirjavin kaupunginosa, jossa opiskelijat, pitkäaikaiset asukkaat, lapsiperheet ja kulttuurialojen työntekijät elävät rinnakkain.
Ratavarsi muodostaa Kehraamon tiiviin kaupunkiakselin. Kehraamon aseman ympärillä on palveluja, uusia asuntoja, toimistoja ja vilkkaita jalankulkuympäristöjä. Ratavarsi yhdistää Vanhan Kehraamon Myllynporttiin ja on alueen nopeimmin kallistuva osa.
Myllynportti on Kehraamon uudempi media-, koulutus- ja yrityskeskittymä. Siellä toimivat yrityshautomot, harjoitusstudiot sekä pienet ja keskisuuret tuotantoyhtiöt. Kaupunkikuva on muuta Kehraamoa uudempi ja kaupallisempi, ja yhteys Myllyjen suuriin tuotantoihin on suora.
Vanhan Kehraamon ydin
Vanhan Kehraamon ytimessä sijaitsevat Kehraamon tehdaspihat, usean korttelin avoin rakennuskokonaisuus.
Rakennusten välinen Tehdaspiha toimii markkinoiden, ulkoesitysten ja pienten tapahtumien aukiona. Vanhojen lastausraiteiden kohdalle rakennettu Raidepiha yhdistää tehdaspihat Ratavarren asema-alueeseen.
Kampukset ja tuotannot
Kehraamossa sijaitsee Lystikkälän yliopiston taiteen, median, muotoilun ja kulttuurintutkimuksen pääkampus. Sen rinnalla toimii ammattikorkeakoulu- ja ammatillista koulutusta, avoimia työpajoja sekä pienille yrityksille tarkoitettuja kehitysympäristöjä.
Kaikki Kehraamossa opiskelevat tai työskentelevät eivät päädy Myllyjen suuriin tuotantoihin. Alueella elävät rinnakkain kunnianhimo, kokeellisuus, määräaikainen projektityö ja kilpailu näkyvyydestä. Osa tekijöistä rakentaa kansainvälisen uran, osa työskentelee pienissä tuotannoissa ja suuri osa vaihtaa myöhemmin kokonaan toiselle alalle.
Runkoyhteydet
Ratavarren ytimessä sijaitseva Kehraamon asema on tärkeä vaihtokeskus. Asemalla pysähtyvät J3- ja J4-lähijunat sekä metrot M2, M3 ja M6. Kehraamo ei ole valtakunnallinen päärautatieasema eikä syrjäytä Kaarisillan asemaa.
Myllynportissa sijaitsee lisäksi M2:n ja M6:n paikallinen metroasema. Kävely- ja pyöräily-yhteydet yhdistävät aseman, tehdaspihat, Kutomäen kampukset ja Myllynportin toisiinsa.
Alueen nykytila
Kehraamo ei ole enää halpa alue. Ratavarren uudisrakentaminen, yliopiston laajeneminen ja media-alan yritykset ovat nostaneet asuntojen ja työtilojen hintoja. Vanhoja vuokrataloja, opiskelija-asuntoja ja edullisempia työtiloja on silti edelleen jäljellä.
Alueen keskeisiä kiistoja ovat vanhojen rakennusten säilyttäminen, kulttuuritilojen vuokrat, tapahtumamelu, opiskelija-asuntojen määrä ja Myllynportin kaupallisen rakentamisen leviäminen. Kehraamon vetovoima perustuu juuri siihen epätäydellisyyteen, jota uudistaminen samalla uhkaa vähentää.